Jälleen kerran

Hola todos!
Ja jälleen kerran loppusyksy on tullut. Eilen illalla huomasin, kuinka oli raikas ulkona hengittää ja kävin katsomassa mittarista, niin ulkona oli -3 astetta.
Joo... aloitin jälleen kerran blogin kirjoittamisen. Itseasiassa mulla on kolme blogia ennestään, mutta mielenkiinto on kadonnut aina johonkin muualle tai sitten sen päivittäminen on vain unohtunut. Jos tää nyt tästä lähtis sitten tulille. 

Kerron teille nyt vähäsen pohjaa, et kuka oon ja mitä teen: 

Siispä olen Hanna, 18-vuotias  ja opiskelen viimestä vuotta Jyväskylän ammattiopisto, Sosiaali-ja terveysala Lähihoitaja ----> erikoistun vanhustyöhön. Se on oikeesti aika mielenkiintoinen ja houkutteleva puoli, vaikka ensimmäiseks voiskin ajatella, et hyi vanhukset, isojen ihmisten paskoja ja oksennuksia yms.(perus vanhainkodit), mut tää ala on paljon muuta, hurahdin ihan vahingossa vanhuksien hoitoon, kun olin työharjoittelussa palvelutalossa. Olin ihan varma, että erikoistun mielenterveys- ja päihdetyöhön, että vanhuksiin en ikimaailmassa halua, mut tässä sit nyt ollaan.

Tää blogi tulee aikapaljon kertomaan lähihoitaja-opiskelijan viimeisestä vuodesta ja elämän haasteita ja elämästä ylipäätään, mutta mulle saa jättää kommenttia, jos jostain aiheesta välttämättä haluaa, että kirjotan.

Mitäs muuta voisinkaan vielä kertoa itsestäni, siis asun jyväskylässä ja opiskelen lähihoitajaksi. Asun kotona vielä toistaiseksi ööhhmm... Tykkään musiikista todella paljon ja musamaku on aika laidasta laitaan esimerkkinä Paula Koivuniemi, Hugh Laurie, Avicii ja no vaikka Nightwish.

Lempivärit on varmaan musta, sininen, harmaa ja valkoinen.

Mulla on tavallaan kuusi sisarusta elikkä äidin luona pikkusisko 16v ja pikkuveli 4v. Isän luona on pikkuveljiä kolme 9v, 6v ja 1v. Tämä kuudes on sitten isäpuolen tyttö ,joka on syntynyt 1992. Joo mun vanhemmat on eronneet ja oon ainut mukula. Elikkä omistan suhtkoht ison perheen.

En mä enempää itsestäni osaa kertoa. Niin espanjakieli keihtoo mua paljon, olen opiskellut ylä-asteella sitä kaks vuotta, mutta eihän siitä enään mitään päässä ole. Vaikea kieli, mutta aivan ihanan kuulonen, siis pystyn katsomaan esim. serranon perhettä ilman teksitystä ja ymmärrän suurimman osan, että jotain kumminkin on jäänyt päähän.

Tuossa oli nyt tuollaista pientä "esitietoa".  Onpas ulkona jo pimeätä ja kello on 18:49. Nyt on syysloma aika monella ja tähän mennessä kelit on osuneet kohdalle, mutta en sitten tiedä kuinka kauaa, ei ole tullut seurattua säätietoja. Tänään on tullut sähellettyä kaikkee epämäärästä, kuten lakattua kynnet uudelleen...     Tosiaan en tierä näkyykö kauheen kunnolla.

Satuin löytämään tänään nilkkurit, jotka ostin viimekevättalvella palokan citymarketista 5€, eli ei kalliit!Eiks ookki hyvät?

Nythä näitä kuvia alkaa pukkaamaan, joo huomenna ois mentävä Nusholle näyttää tatuointia, jonka hän loihti 12.8.2013. Siitä tatuoinnista on tunnut mun vauva, mut toinen kyllä jo kuumottaisi ottaa. Idea ois valmiina suunnittelua varten, mut taidan oottaa lähemmäksi joulua, mutta tässä ois kuvamatskua tatuoinnista ja sen teosta, OLIN URHEA! ps. ei sattunut! okeij, sen valkosen laittaminen sattu ja prk**, mut sitä oltiin hakannut jo 4 tuntia

Oli pakko ottaa kuva, kun oli niin nätti iltataivas:

Viimeviikko meni kyl loistavasti. Tiistaina soitin palokan tkhon aikaa, kun olin köhiny jo kaks viikkoa. No sieltä lääkäri sano vaan et sun poskiontelot on turvonnu ja määräs duactia rauhottamaan niitä. Noh torstaina mun oikea silmä alko oireilemaan, se oli punanen ja rähmi tavallista enemmän. Sovittiin äidin kans, että seurataan sitä, mutta perjantai aamuna se silmä olikin muurautunut umpeen. Soitin sitten 9 aikaan palokaan tkhon ajanvaraukseen, ja jätin soittopyynnön. Ne soitti sitten takaisin vähän ennen 10 ja ilmoittivatte että vapaata aikaa ei ole, että huuhtele keitetyllä vedellä ja mene päivystykseen ks-sairaalaan, mut mites sinne pääset, kun ei yks silmä ole niin akuutti, ku joka joku tulee pää kainalossa sisään. Meni hermo ja soitin äidille ja päätettiin et mä meen sitten yksityiselle ja niimpä sain ajan jo 12.30 suomen terveystalolle, suuri kiitos sinne! Lääkäri sanoi että silmätulehdushan se on, ja tutki poskiontelot ennenkun ehdin kertomaan, että duact ei tunnu auttavan, noh sehän siellä sitten oli: Poskiontelotulehdus. Lääkäri sanoi, että se on ollut siellä jo hetken aikaa, eli kiitos taas vaan ku palokassa eivätte voineet sitä jo tiistaina mulle sanoa. Onneksi kumminkin nyt on lääkkeet kohillaan ja neljäs antibioottipäivä menossa, perjantaihin asti pitäisi ottaa. Olo on kyl huamattavasti parempi, mutta paine edelleen on nenänvarressa. Mutta se siitä...

Mun syysloman alun kruunasi Yön keikka peurungassa lauantaina. Olin isäpuoleni kanssa kuuntelemassa,  muutama kuva keikalta:

On se Olli Lindholm hyvä esiintymään ja ihana <3Ihan eturiviin päästiin!

Ei kait mulla sen muuta taida ollakkaan. Eikun niin, mun peili tuli ihan äsken, asennettin se äidin kans paikoilleen: sry, teknisistä ongelmista johtuen kuvat tulee seuraavaan blogiin!

Tulipas tästä pitkä viesti, mut ei mulla muuta tänään, tsaude!