Torstaina lähdin äidin kanssa ajamaan toivakkaan, koska asuntonäyttely oli kello 12, koska olin menossa yhteen töihin. Ihastuin juuri siihen yksiöön ensisilmäykseltä, siihen että se on juuri rempattu, siinä oli laattalattia saunassa mikä oli plussaa, samoin laminaattilattia ja se, että yksi seinä olohuoneen puolella oli maalattu rusehtavalla, mutta se taittaa hieman harmaaseen. Aloin jo mielessäni järjestämään huonekaluja yms. pitkin viikkoa.
Perjantaina kävin sitten katsomassa jussilassa sitä kaksiota. Asunnon sijaintihan oli mahtava, ei voi valittaa. Jussila on haluttua aluetta ja aika uuttakin seutua. Tämäkin oli siis rivitalo. Tässäkin asunnossa oli omat hyvät puolensa, kuten se, että oli makuuhuone erikseen ja terassi valmiina takapihalla. Mietin vaan, että asunto oli alkuperäisessä kunnossa, muovi lattia samoin suihkussa oli se sellainen vihertävä muovi?lattia. Meillä on nytten kotona sellainen ja se on pirun liukas.
Tätä asuntoa hain ensimmäiseksi ja kerkesin jo mieltyä, mutta sitten tämä edellinen yksiö tuli kehiin ja siitä se painiminen sitten alkoi.
Vielä sunnuntaina olisi yksi asunto käytävä katsomassa, ja uskon että päätöksestä olisi tullut sen jälkeen rankempi. Ja nytkin mietin pitkään ja hartaasti kumpaan lähtisin, koska oman kodin valinta ei mitään helppoa ole, varsinkin kun ensikertalaisena sellaiseen lähtee, kun ei tiedä ja ymmärrä kaikkea. Onneksi äiti ja isäpuoli ja äidin vanhemmat ja isän vanhemmat oli mukana kanssani katsomassa asuntoja, mikä helpotti suuresti.
Perjantaina kun saavuin kotiin iski sitten 10 aikaan illalla sähkökatkos, sehän se siitä illasta sitten vielä puuttuikin, no onneksi 11 aikaan sähköt tuli takaisin.
Lauantaina sitten aamulla herättyäni mummo ilmoitti, että lähtevät hautuumaalla käymään leivonmäellä, noh minähän sitten lähdin kuskiksi. Siitä on varmaan se ainakin 8 vuotta, kun viimeksi siellä olen käynyt ja se kylä on kuihtunut. Tuntui ettei siellä enään ollut mitään, kun muistan esim. silloin siellä oli vielä kauppakin.
 |
| Leivonmäen hautuumaa |
Siellä on taas papan puolen sukulaisia, ja leivonmäellä oli sitten mummon.
Täällä tuli pentuna käytyä ihan hirveesti, kun entinen omakotitalo on ihan siinä vieressä, mutta siinä asuu nykyään perhe, missä on pieniä lapsia. Harmittaa kamalasti, kun se oli sellainen lapsuuden mummola, jossa monet yökyläilyt tuli vietettyä ja meillä oli sitten mummon kanssa tapana käydä aina hautuumaalla kastelemassa kukkia ja mä tykkäsin kovasti laskee vettä aina niihin saaveihin, se oli vähänniinkun mun "jobi".
Kotiin kun tultiin, niin mummo soitti marille, joka on papan velivainaan leski. Hän asuu viereisessä rivitalossa. Mari kertoi, että sitä vuokrattavaa yksiötä oli käynyt joku muukin katsomassa ja siinä vaiheessa mulle iski ihan kateus ja kilpailuvietti, et minähän sen haluan. Siinä vaiheessa oikeastaan tajusin, et en osais kuvitella itse eläväni missään muualla, kuin siinä. Se tuntui jo niin kodilta, kuin olla ja saattaa. Soitin sitten heti tälle vuokraajalle, mutta hän oli menossa jossain ja lupasi soittaa minulle illemmasta. Laitoin jo aijemmin hänelle viestiä asunnosta, että saako tuoda eläimiä, koska kaksioon ei mielellään olisi saanut, mutta tuohon asuntoon sai. Helpottaa huomattavasti, jos joku kaveri tuo eläimensä hoitoon tai yms.
Noh tämä vuokranantaja soitti sitten illalla, kun olin töissä ja sovittiin, että menen tänään eli sunnuntaina katsomaan ja mittailemaan ja allekirjoittamaan vuokrasopimuksen. Peruin samalla sen viimeisen asuntonäyttelykäynnin siitä toisesta yksiöstä. Ilta parani huomattavasti, tosin en osannu realistaa itselleni ajatusta, että kohta mulla on oma asunto.
Illalla luin myös lehdestä että eino-myrsky rantautuu yöllä suomeen ja niinhän se sitten tekikin.
Aamulla heräsin puoli 9 aikaan, kun sähköt meni poikki taas. Siinä vaiheessa, kun ne sähköt oli toistatuntia poissa päältä, että tuntuu sähkönkäyttö olevan yliarvostettua. Jouduttiin sitten lähtemään "evakkoon" mummolasta, joo mentiin pellon toiselle puolelle vanhaan pappilaan laittamaan ruokaa, siellä oli kyllä sähköt, mutta pirun kylmä, kun sitä ei oltu lämmitetty. Mutta viis siitä, saatiin lämmintä kahvia ja ruokaa. Pääsin pitkästä aikaa soittamaan ihan pianota.!
Luin puhelimesta ilta-sanomista että 81 000 ilman sähköä ja osa hoitolaitoksista ja kaupoista. Kyllähän keinot keksii, en minä sitä, mutta hankaloittaa se huomattavasti jossain vanhainkodissa, kun pitäisi vanhuksia hoitaa ja ruokaa laittaa yms. Onhan isoissa kaupoissa varageneraattori, mutta näissä pienissä kyläkaupoissa, mistäs minä tiedän? Samoin, kun isäpuoli tuli minun kanssa kirjoittamaan vuokrasopimusta ja mittailemaan, niin palokan k-kaupan kylmäasemalta ei saanut bensaa. Se joutui ajamaan seppälään sen takia.
Mentiin sitten mummon kanssa klo 14.00 siihen kämpälle jo valmiiksi ja siellä se tuleva vuokranantaja odotti ovella. Isäpuoli oli vielä tulossa, muttei kaukana. Mentiin mummon kanssa tutkimaan jo paikkoja ja silloin tuli sähköt takaisin, että oli ne ainakin sen 6h poissa.
Iskä mittaili sitten siinä ja mummo joutui lähtemään harjotuksiin.
Ja se asunto alkoi tuntumaan enemmän vain kodilta ja pystyin kuvittelemaan jo mitä haluan mihinkin ja mitenkäpäin yms.
Tänään sitten sain tällaisen jo:
Elikkäs huomenna kelalle selvittelemään vielä tukiasioita yms. ja kotivakuutusta hakemaan, osoitemuutos tekemään ja vielä pankissakin pitää käydä, elikkäs hyvin kävi ja yksi onnellinen kotivuokralainen on lisää maailmassa! :)
Ei sitä olo mitenkään erilainen ole, samanlainen kuin ennenkin. Hieman ehkä jännittää ja ahdistaa kun kaikki höslää ympärillä ja sitä tätä tuota, kun jos, muttakun.... Tässä on vielä puoli about puolikuukautta aikaa järjestää tavaroita, ja mulla on jo valmiiksi todella paljon, eikä sinne mahdu älyttämiä, enkä mä halua sinne.
Huomenna käyn ottamassa kuvia kämpästä, kunhan vaan muistan ottaa kameran mukaan, mun tuurilla kumminkin sen unohdan.
Tiistaina tulee opettaja tavoitekeskusteluun ja mulla on jo itseasiassa aika hyvät tavoitteet. Niitä pitää olla kolme ja kaksi sain jo aika alussa, mutta entinen ohjaajani, jonka kanssa teen tällä hetkellä välillä töitä neuvoi minua, että kannattaa perehtyä syvemmin nyt tuntemattomiin alueisiin, kuten paperihommiin, stages, yms. koska olen jo kerran ollut tuolla harjoittelijana niin ei tarvitse asiakkaisen kanssakäymiseen sillein harjoitella, kuin jossain tuntemattomassa paikassa. Tavoitteena on siis: 1. Turvallinen lääkehoito 2. Asiakkaiden viihtyisyys eli toimintatuokioita yms. ja 3. on sitten tämä mitä äsken selitin.
Ihanaa, kun hän jaksoi auttaa minua ja hän oli muutenkin selkeä ja hyvä ohjaaja ja antoi tehdä ja käski kahtoo kaikki mitä irti sai :D Ihan hyvä, sain itseluottamusta hänen matkassaan todella paljon ja opin paljon vanhuksista, kun silloin ajattelin että mihin sitä minä olenkaan ryhtynyt.
Jos siitä ei sen enempää, tässä olis parempaa kuvaa uusista hiuksista, tuollein ne liukuvärjäyty. Kuvanlaatu tosin on jälleen todella huono.
Tulipas taas kirjoitettua, mutta muistinko kaikki? Täytyis kirjata vähän enemmän ja hei lähettäkää mulle haasteita. Yhden jo sain, mutta onko se liian tavallinen ----> Laukun sisältö. Täytyy ottaa kuvia mitä laukkuni sisältää tai sitten ihan tehdä jopa video tässä teille. En ole sitten mikään video ihminen, ainakaan kauheen luonnollinen :D
Ehkä mä nyt lopetan tän kirjoittamisen.
Se on tsaude!
p.s vielä kappale; Haloo Helsinki - Haloo Helsinki
sry nyt ei löytyny linkkiä...!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti